Eidalun Gaala pentue 2007
c. Anu Ylimaa
Nere-neitokaisemme ( Piiparipojan Nerea ) ,Eidalun kennelin sijoitusnattu, päätettiin astuttaa loppusyksyn 2006 juoksuista. Nere piti meitä koko syksyn varpaisillaan merkkailullaan, mutta juoksut alkoivat jälleen puolen vuoden kuluttua edellisistä juoksuista. Nere on ikioma "kalenterityttömme". Eidalun kennelin Anu päätyi sulhasvalinnassaan komeaan hämäläisherraan Kärkölästä, Tiitiäisen Muohta Tupsuun. Tapaninajelu siis suuntautui Tupsun luokse, pariskunta tutustui toisiinsa, mutta lempi leiskahti vasta seuraavalla tapaamiskerralla pari päivää myöhemmin. Tällöin Nere ja Tupsu saivat toisensa; he kajauttivat ilmoille kauaskantoisen ilolaulun, jottei kenellekään lähiseudulla jäisi epäselväksi mitä joulukuisen hämärtyvässä päivässä tapahtui. Kolmas tapaaminen vuoden kääntyessä lopuilleen tapahtuikin sitten jo rutiinilla.
Tiitiäisen Muohta Tupsu c. Kaarina Ronkola
s. 3.12.2002
lonkat A/A, polvet 0-0, silmät terveet 23.11.2006
Piiparipojan Nerea
s 17.9.2004
lonkat B/A, polvet 0-0, kyynärät 0-0, silmät terveet, PRA-A
Pari viikkoa astutuksen jälkeen totesimme Neren ruokahalun olevan kyltymätön. Nere muuttui myös hellyydenkipeäksi vieressämakoilijaksi. Kolmannella viikolla iski sitten aamupahoinvointi ja ruokahalu huononi, täytyipä kertaalleen oksentaakin. Vilkas tyttömme alkoi muuttua rauhallisemmaksi. Sulo-kaverin kanssa leikki ei enää maistunut ja Nere päättikin vain loikoilla terassilla kaverin leikkiinkutsuista huolimatta. Kun neljä viikkoa astutuksesta alkoi täyttyä, palasi ruokahalukin ja kerjäyskonstit saivat uusia ulottuvuuksia.
30.1.2007 tasan kuukausi toisen onnistuneen Tupsun tapaamisen jälkeen ,perhosten kutitellessa vatsanpohjaa, ajelin omalle elänlääkärillemme Tervakoskelle tiineysultraan: Nere paljasti meille salaisuutensa. Ainakin kaksi jollei useampikin pentu kasvoi hyvää vauhtia syntyäkseen maaliskuun alkupäivinä. Sirosta ja vauhdikkaasta Nerestämme oli tulossa emo tyynen,tasapainoisen ja komean Tupsun pennuille.
Nere tiineenä
Kuvassa tiineysviikkoja tasan 6 täynnä. Elohiiremme rauhoittui koko ajan. Entinen villikko muuttui leidiksi. Ruokahalu oli valtava, joten keittiöön menijän perään oli oitis lähdettävä, jos vaikka... Masu kasvoi pikkuhiljaa, pyöreys lisääntyi ja mahalinja sivusta katsoen alkoi suoristua. Arviomme tässä vaiheessa, että pentuja piileskelee neljä suojassa kasvamassa. Viikkoa myöhemmin masu kasvoi edelleen, Nereä alkoi röyhtäilyttää, janottaa ja nälättää!!! Lenkille lähdettäessä madeltiin, haisteltiin, pysähdeltiin, hidasteltiin kunnes alkoi paluu kotiinpäin, jonne sitten kiirehdittiin vaudilla. Leikkihetket kotona olivat taaksejäänyttä elämää. Pentulaatikko kasattiin paikalleen ja Nere tutustui tulevan pentueensa pesään innokkaasti.
25.2.2007
Nere alkoi kuitenkin empiä, onko pentulaatikko lainkaan sopiva paikka pentujen syntyä, vai olisiko isäntäväen sänky sittenkin parempi.
Eidalun kennelin Anun kanssa oli siis sovittu, että Nere synnyttää ja hoitaa pentueensa omassa kodissaan turvallisessa ympäristössä. Tämä ilahdutti paitsi Nereä niin koko meidän perhettä, pojat odottivat suurta hetkeä innolla. Nere aloitti melkein viikkoa ennen synnytystä lämpöjensä heittelemisen, välillä lämpö kävi jo lähellä 37 astetta. Nere piti niin meitä kuin Anuakin valmiustilassa, kunnes vihdoin sitten lämmöt laskivat selvästi alle 37 ja Nere alkoi valmistautua synnytykseen. Pentuvedet menivät aamuyöllä ennen viittä noin vuorokausi lämmönlaskun jälkeen. Kymmentä yli viisi syntyi parkki poika, Eidalun ekapoika, sitten heti perään musta poika. Vajaan tunnin kuluttua tyttöparivaljakko valloitti meidät. Nere rauhoittui jo hoitamaan nelikkoaan ja oletimme synnytyksen olevan ohitse, mutta kuinka ollakaan, puolitoista tuntia myöhemmin pentulaatikosta kuului jälleen ähinää ja vielä oli syntymässä yksi pentu, musta poika laajoin vaalein merkein. Viisikko oli syntynyt. Pentue näki päivänvalon 3.3.2007. Nere valitsi päiväksi isäntänsä syntymäpäivän ja antoi näin lahjaksi parkin pojan isäntänsä suureksi riemuksi. Kätilöapuna olleet Anu sekä Neren oma kasvattaja Henni pääsivät valvotun yön ja hyvin sujuneen synnytyksen jälkeen palaamaan takaisin Helsinkiin. Me saimme jatkaa ihastelua kilvan Neren kanssa pentulaatikon äärellä.
Parkki poika 315g , musta merkein poika 361g, musta merkein tyttö 349g, musta merkein 2-tyttö 347g ja musta poika laajoin merkein 382g.
Pennut syntyivät laskettuna päivänä 63vrk toisesta astutuksesta, kalenterintarkka tyttö :)
Onnellinen mamma-koira muutama tunti synnytyksen jälkeen
Sulounta
Viikon ikäiset 10.7.2007
Nere oli oivallinen äiti pennuilleen. Ensimmäisen päivän pyllynpesuhämmennyksen (kuuluuko se minun tehtäviini?) jälkeen kaikki on sujui mallikkaasti. Syötetään, putsataan, syötetään, nuuskitaan, lasketaan kaikkien olevan tallella... Painot yli kaksinkertaistuivat viikon aikana. Kaikki pennut olivat virkeitä ja reippaita, liikkuvaisia. Me saimme rauhassa ihailla laatikon reunalla pentujen tuhinaa, Nere esitteli pentujaan ylpeänä.
Turvallisesti kasassa 11.3.07
2- viikkoiset 17.3.2007
Pentujen silmät aukesivat 9-12 vrk iässä. Pentulaatikossa alkoi olla reipasta menoa ja meininkiä. Parkki poika eteni painonnostossaan kuin myös liikkeellelähdössään kaikkein maltillisimmin. Pennut oppivat joka päivä uusia asioita ja huimaa kehitystä oli upea seurata. Nere hoiti lapsosiaan edelleen mallikkaasti, ruokaa riitti, pennut olivat suloisen pyöreitä. Pentujen nukkuessa Nere alkoi vähitellen käydä jaloittelemassa ja makoilemassa entisissä lempipaikoissaan. Inahduksen kuuluessa laatikosta Nere kuitenkin kiiruhti paikalle vikkelään.
24.3.2007 3 viikkoa mittarissa
Naskalit ilmestyivät pentusten suuhun muutamaa päivää aiemmin. Pennut olivat syötävän pehmeän pyöreitä painoiltaan 1330g -1795g. Parkki poika edelleen keveimpänä ja musta poika laajoin vaalein merkein painavimpana. Neren palattua pentulaatikkoon lepohetkeltään ja aloitettua pyllyjen putsaukset, oli pentujoukko salamannopeasti hereillä ja pennut pyrkivät nisille Neren vielä seisoessa. Pennut taiteilivat jopa kahdella tassulla seisoen kohti maitobaarin antimia -- tasapaino ei vielä oikein vain riittänyt moiseen touhuun. Jutustelu pentulaatikon reunalla pennuille tuotti myös vikkelän heräilyn ja pentuset yrittivät kipittää jutustelijan luokse. Pentujen yksilölliset piirteet alkoivat yhä selvemmin tulla esiin rauhallisesta pojasta tomeraan komentaja tyttöön. Pentulaatikon reunojen yli alkoi joukko kurotella, alkoi olla aika aloittaa maailman valloitus.
28.3.07
Aloitettiinpa sitten kiinteiden ruokien syömisharjoittelu aluksi piimällä ja sitten joukkoon lisättiin hieman kanamössöä. Pennut taitoivat syömisen heti ja Nere-mamma varmisteli, että lautaset syödään tyhjiksi.
Vähän huterasti seisoen, mutta maistuu :)
Varaan kaksi annosta
Hei, nyt tulitte kyllä minun lautaselleni
Neliviikkoiset Gaala-pennut 31.3.2007
Keitä he sitten tulisivat olemaan, lienee aika paljastaa...
Neren ja Tupsun uudenvuoden aatonaattona alkuunpanema viiden pennun vauhdikas joukko näki päivänvalon juuri monien gaalojen aikaan, joten Eidalun kennelin Anu nimesi lapsoset täten: Oskari, Voitto, Venla, Emma ja Jussi
Eidalun Oskari
Niin Nalle 
Eidalun ekapoika, sinnikäs rauhallinen tutkija
Eidalun Voitto
"pandapoika", maailmaa ihaillaan maltillisesti
Eidalun Emma
Iloinen, tomera maailmanvalloittaja, mikään ei voi neitiä pysäyttää
Eidalun Venla
Hurmaavan tummailmeinen, hillityn rohkea tyttö
Eidalun Jussi
Reippaasti luokse kipittävä "dominonenä", maailman valloitus alkanut alkuvaiheen epäröinnin jälkeen
31.3.07 4 viikkoiset pääsivät ulkoilemaan
Päivä oli aurinkoisen lämmin, pennut vipelsivät rohkeasti tutkimaan pihan aarteita. Nere leikitti pentuja pihalla, pyörähteli, kelli selällään ja pennut kiipeilivät ylitse. Osa pennuista olisi halunnut ruokailla ulkona, mutta siitä Nere oli erimieltä, joten siirryttiin sisäravintolaan...
Ulkoillessa nälkä yllätti
Hei, leikitään ja syödään, kyllä mamma kestää
Oskari-Nallelle selvisi mihin mamma välillä yöllä katoaa pentulaatikosta; ihanan pehmeään sänkyyn uimailemaan :)
Leikin tiimellyksessä Venla, Emma, Jussi ja Oskari
Pienet neliviikkoiset tutkijat valloittivat uusia alueita. Olohuoneessa tutkiskeltiin varsin läheisesti mattoa, pöydän alustaa, jalkalampun jalkaa, lattialla kulkevia sähköjohtoja.... varsinkin Jussissa ja Nallessa vaikutti olevan aineksia sähköalalle ;). Kaikki pentuset olivat niin hurmaavia ja jokaisen ihanat persoonalliset piirteet korostuivat päivä päivältä.
Voitto ja Venla
7.5.2007 5 viikkoa täynnä ikää
Voitto ja Oskari Neren kanssa
5- viikkoiset olivat uteliaita tutkijoita, maistelijoita, haistelijoita .. niin paljon kaikkea uutta ja ihanaa
Jussin leikkiin kutsu
Ja kaveriksi löytyi Oskari
Isot ruokailevat mallikkaasti keittiössä..
sitten jäliruoka; ahdasta alkoi olla ja nisä piti saada suuhun keinolla millä hyvänsä- tyyli vapaa
No käyhän se näinkin
Sitten touhu jatkuu. Kera Jussin, Oskari edelleen pienin, muttei...
avuttomin- taisi tulla voitto Voitosta
Minun mamma -- varmistelen paikkaani kotona "mammanpoikana"
Lepohetki, älkää please häiritkö!
5- viikkoisilla vauhti vain kiihtyi ja samalla myös mekastus lisääntyi. Yön hiljaisuus muuttui hetkessä haukunnaksi, murinaksi,vinkunaksi, nahisteluksi, leikiksi ja Neren avustuksella joukko pääsi myös tutustumaan yölliseen makuuhuoneeseemme-- sitä riemua, kun ihmiset olivatkin tallella... Mieleen kyllä hiipi ajatus, että Nere teki tuon aivan tietoisesti: "hoitakaa te välillä, minä voisin myös nukkua"
14.4.2007 Gaala pentue 6 viikkoa
Nere haaveilee mielipaikallaan. Gaala-pentue 6 viikon ikäisiä terroristeja
Nere, Venla ja Emma
Venla ja Voitto
Oskari, olen muuten Nalle jatkossa
Niin maukasta tuumii Venla
Voisi olla minunkin vuoro päästä vesikupille, odottelee Jussi
Selätinpäs sinut , vaikka olekin paljon isompi: Nalle 2635g ja Jussi 3295g
Emma miettii, mitäpä seuraavaksi ....
Emma ja Venla- ihanan pörröturkkiset tytöt
Aavistelen, että tämä on jatkossakin minun uinailupaikkani
15.4.07 sitten tehtiin paperit: Eidalun Oskari, Nalle , jää kotiin Neren leikittäjäksi, emännän tokokaveriksi ja tokihan isäntä halusi pitää synttärilahjastaan kiinni - toivotusta parkista pojastaan.
erotuomariko?
opettaja
tuki ja turva
opastaja
leikittäjä ja vähän mustis omasta luustaan. Jussi katsoo oikeudekseen viedä mamman luun.
vedensaanti varmistettu a´la Jussi
21.4.2007 omaan kotiin lähtö alkaa häämöttää
leikkituokio : Emma,Voitto ja Jussi
Esimerkillinen Nere- mamma imetti vielä lähtiäismaidot pennuilleen
Maailmalle lähtöä odotellessa: Venla,Jussi,Voitto ja Emma. Nalle ei joukkoon liittynyt, koska hän tiesi jäävänsä mammansa seuraksi
Venla Eidalun kennelin sijoitusnarttu ja Nalle " sijoitusuros"
Nalle jäi siis kotiin laulamaan huilun säestyksellä
Voitto lähti myöhemmin kaikkein kauimmaksi - Nadinen kanssa Saksaan :)
Emma, sittemmin Fanina tunnettu tomera neiti ajeli perheensä kanssa Vantaalle
Venla kaunokainen muutti Helsinkiin ja tulee aikanaan tekemään Nerestä isoäidin Eidalun kennelin huomassa
Jussi, oikein isäntämies suunnisti pohjoiseen Pirkkalaan
Nere nauttii hieman rauhallisemmasta menosta, nyt vain kaksi vahdittavaa Voitto ja Nalle
No siellähän ne veljekset piileksivät
Aina löytyy jotain mielenkiintoista. "Mitä isot edellä sitä pienet perässä"
Nere jatkoi Voiton opastusta vielä viikon ajan
Viimeinen ilta yhdessä
Lähtöpäivän aamutunnelmia
Ja pian tuli Nadine ja lennätti Voiton Muncheniin Saksaan omaksi parhaaksi, rakastetuksi ystäväkseen.
Dear Nadine, Thank You for you: Voitto got so good home with you and your family :)
Nyt yksi poika on superonnellinen- koko mamma vain minua varten!
Ja nyt sitten lopetat imemisen ...
No sitten riekutaan..
leikitään pallolla....
Gaala pentue valloitti meidät kaikki ainutlaatuisuudellaan, avoimuudellaan, iloisuudellaan, terveydellään, reippaudellaan, oppivaisuudellaan, kehityksellään.. Eidalun kennelin Anulle sydämelliset kiitokset, että luotit katraan "etäkennelin" hoiviin ja annoit koko meidän perheelle kullanarvoisen kokemuksen ja istutit meihin pentukuumeen uusintaa haaveillen...
Gaala-pentue tapaa jatkossa pentuetapaamisten yhteydessä. Yhteyksiä pidetään pentujen omien ihmisten kanssa; pentujen kasvua ja kehitystä kohti aikuisuutta seurataan mielenkiinnolla.
Gaala pentueen kuulumisia päivitetään jatkossakin, mutta päivitykset tarinoineen ja kuvineen tulevat blogin kategorioihin, joiden kautta pääsette suoraan seuraamaan jatkokertomusta kuulumisista.
Kiitos teille ihanille Gaala-pentujen omille ihmisille, joiden luona villikkomme jatkavat elämäänsä :)
